Tekstikoko
 
 

Isyysasiat

Isyyden selvittämisen merkitys

Isyyden vahvistamisen johdosta avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi tulee samaan asemaan kuin avioliitossa syntynyt lapsi. Tämä merkitsee mm. sitä, että:

Isyyden selvittäminen

Isyyden selvittämisestä huolehtii lastenvalvoja. Väestörekisterin pitäjältä tulee lastenvalvojalle ilmoitus au-lapsen syntymisestä ja sen jälkeen lastenvalvoja ottaa yhteyden lapsen äitiin ja mahdolliseen isään.

Neuvottelussa äidin kanssa lastenvalvoja selostaa äidille isyyden vahvistamisen vaikutuksen lapsen oikeudellisen ja taloudellisen aseman kannalta sekä ne toimenpiteet, joihin lastenvalvojan tulee ryhtyä isyyttä koskevien tietojen hankkimiseksi.

Lastenvalvoja ei saa aloittaa tai jatkaa isyyden selvittämistä vastoin äidin tahtoa, jos lapsen äiti on kirjallisesti ilmoittanut vastustavansa isyyden selvittämistä ja lapsi on äitinsä huollossa tai hoidettavana.

Isyyden selvittäminen on kuitenkin toimitettava, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tunnustanut isyytensä.

Isyyttä ei voida vahvistaa vastoin 15 vuotta täyttäneen lapsen tahtoa.

Lapsi, joka syntyy avioeron jälkeen, katsotaan aina avioliiton ulkopuolella syntyneeksi ja isyys vahvistetaan tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Isyyden tunnustaminen

Miehelle on varattava tilaisuus tunnustaa isyytensä. Tunnustamisesta laaditaan pöytäkirja. Lastenvalvojan on huolehdittava siitä, että holhoojalle ja lapsen äidille varataan tilaisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta.

Tunnustamispöytäkirjan hyväksyy maistraatin henkikirjoittaja.

Isyyden kumoaminen

Isyyden kumoamista koskevan kanteen voi nostaa aviomies, äiti tai lapsi.

Aviomiehen ja äidin on pantava kanne vireille viiden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Mikäli on laillinen este tai muu erityisen painava syy, voi kanteen panna vireille myöhemminkin.

Lapsen huolto

Avioliiton ulkopuolelle syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Vanhemmat voivat sopia isyyden tunnustamisen yhteydessä, kuinka avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huolto järjestetään.

Lapsen huolto ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto

Huoltajan tehtävänä on vastata lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Huoltajuus merkitsee oikeutta huolehtia lapsesta ja tehdä lasta koskevia päätöksiä ja edustaa lasta. Käytännössä lapsen kanssa asuva huoltaja voi päättää lasta koskevista asioista, mutta toisen huoltajan suostumus vaaditaan esimerkiksi lapsen asuinpaikan muuttamiseen, passin myöntämiseen, terveydenhoidollisiin toimenpiteisiin, nimen tai uskonnon muuttamiseen ja koulutusta sekä lapsen varojen käyttöä koskeviin päätöksiin.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Vanhemmat voivat sopia isyyden tunnustamisen yhteydessä, kuinka avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huolto järjestetään. 

Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona tai vanhemmat voivat sopia, että huolto jää vain toiselle vanhemmalle. Mikäli vanhemmat ovat yksimielisiä lapsen huollon järjestämisestä, voidaan sopimus vahvistaa lapsen asuinpaikan sosiaalitoimistossa.

Elleivät vanhemmat pääse yksimielisyyteen, huoltopäätöstä pyydetään tuomioistuimelta. Ennen päätöksentekoa tuomioistuin pyytää yleensä selvityksen sosiaalilautakunnalta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen ja tarvittaessa käyttävät muuta asiantuntija-apua, esim. perheneuvolan palveluita. Selvityksen tekeminen kestää yleensä 2-3 kuukautta.

Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa joko uudella sopimuksella tai uudella tuomioistuimen päätöksellä.

Tapaamisoikeus

Laki turvaa lapselle oikeuden tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu ja pitää yllä suhteet sekä äitiin että isään. Lapsen kannalta on tärkeää, että vanhemmat pitävät kiinni lupauksistaan. Lapsen kanssa asuvan vanhemman tulee omalta osaltaan auttaa yhteydenpidon säilymisessä.

Tapaamisoikeuden käytännön järjestelyistä, ajankohdasta ja laajuudesta, kannattaa sopia täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Ihannetapauksessa vanhempien ei tarvitse lainkaan muistella sopimustekstin sisältöä, vaan he sopivat kustakin tapaamisesta suullisesti ja joustavasti ottaen huomioon kummankin vanhemman ja lapsen aikataulut.

Joskus voidaan tehdä määräaikainen sopimus, jota tarkistetaan esim. lapsen iän mukaan. Tapaamisoikeuden aiheuttamista kustannuksista vastaa pääsääntöisesti tapaava vanhempi.

Lapsen elatusasiat

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan pääsääntöisesti 18 ikävuoteen saakka. Vanhemmat vastaavat 18 vuotta täyttäneen lapsensa koulutuksesta aiheutuvista kuluista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi.

Elatusapu

Jos lapsen vanhemmat asuvat erillään, on se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, velvollinen maksamaan lapselle elatusapua riippumatta siitä, onko lapsi vanhempiensa yhteishuollossa tai vain toisen vanhemman huollossa.

Vanhemmat voivat tehdä elatussopimuksen Someron sosiaalitoimistossa tai hakea päätöksen oikeusteitse. Sosiaalitoimistossa tehdyn elatussopimuksen vahvistaa lastenvalvoja.

Elatusapu tulee olla lapsen kannalta riittävä ja sen määrään vaikuttaa elatusavun suorittajan maksukyky ja muu elatusvelvollisuus. Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin. Korotusmerkinnät sopimuksiin saa sosiaalitoimistosta. Elatusavun määrä ja suoritustapa vahvistetaan sopimuksella tai oikeuden päätöksellä.

Oikeusministeriö on antanut ohjeen lapsen elatuksen tarpeen ja vanhempien elatuskyvyn arvioimisesta (http://www.om.fi/omju20072.htm).

Elatusavun määrää voidaan myöhemmin muuttaa, jos olosuhteissa on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.

Elatustuki

Mikäli vahvistetun elatusavun perimisessä ilmenee vaikeuksia, elatusvelvollinen ei kykene perustellusta syystä maksamaan elatusapua, elatusapu on vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi tai avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu, on lapsi oikeutettu kunnan maksamaan elatustukeen. Elatustuen myöntäminen ja elatusapujen perintä ovat siirtyneet Kelalle 1.4.2009 alkaen. Hakemus elatustuesta tehdään Kelalle.

Täysimääräisen elatustuen määrä 1.1.2015 alkaen on 155,17 euroa kuukaudessa lasta kohden.

Elatustuesta antavat lisätietoja perusturvatoimistot.

Lisätietoja myös Kelan ja sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. 

www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1897993

www.kela.fi/elatustuki

 

Someron kaupungin lastenvalvojat

Someron kaupungin lastenvalvojina toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijät. 

Someron sosiaalitoimisto

käyntiosoite: Jänistie 1
postiosoite: PL 5, 31401 Somero
Puhelin: 040 1268 225
fax: (02) 7488 33
sähköposti: sosiaalitoimisto (at) somero.fi

 


Yhteystiedot

LASTENVALVOJAT

Vt. sosiaalityöntekijä
Annamari Tuominen
p. 040 1268 466 

Lastenvalvojien puhelinaika on arkisin ma-ti ja to-pe klo 12.00-13.00. Muuna aikana yhteyttä voi ottaa sosiaalitoimiston neuvontaan p. 040 1268 225.

 

Someron sosiaalitoimisto

käyntiosoite: Jänistie 1
postiosoite: PL 5, 31401 Somero
Puhelin: 040 1268 225
fax: (02) 7488 332
sähköposti sosiaalitoimisto(a)somero.fi